Maailman ketuttavin tunne? Ensimmäisenä tulee mieleeni se, kun metrosta jäätyäni tajusin, ettei bussilippuni ollutkaan siinä taskussa missä se yleisesti sijaitsi. Kun reppu oli käännetty ympäri kahteen kertaan jouduin luovuttamaan ja myöntämään, että kortti taisi jäädä kotiin aamukiireessä. Ketään en voinut soittaa hakemaan, sillä tiesin että kotona odottelisi vain murkkuikään jo ehtinyt Luffy-koira, kun aikuiset olivat lupailleet saapuvansa kotiin vasta illalla. Siitä sitten kävelemään kotiin matkaa, joka bussilla vei viitisentoista minuuttia.

Jälkeenpäin tuli todettua että jalkaisin se vei kolme kertaa tämän ajan, mutta kun pahin potutus oli mennyt ohi, sain ajateltua asioita. Ehkä jopa opin jotain, kuten sen että converset eivät ole hyvät kävelykengät, reppua kannattaa kantaa kunnolla ellei tahdo sen hihnan löystyvän alituisesti ja että ihmisiä ei juurikaan haittaa vaikka soittaisitkin puhelimestasi musiikkia ilman kuulokkeita - ne kävelevät ohi niin nopeasti etteivät muutenkaan ehtisi kuulla kuin muutaman sanan tai pari sointua. Aloin myös miettiä asian valoisia puolia: kukaan ei voinut tulla hakemaan minua metroasemalta, mutta toisaalta kotona saisin vielä ainakin kolme tuntia omaa aikaa ennen kuin edes pikkuveli tulisi kotiin. Aurinko häikäisi, mutta onneksi häikäisi sillä hameessa olisi tullut kylmä jos tuo säteilevä pallero olisi kadonnut pilvipeitteen taakse. Oloni oli muutenkin paljon energisempi saavuttuani kotiin kuin yleensä silloin kun tulin bussilla.

Mitä lähemmäksi kotia pääsin, sitä houkuttelevammalta alkoi myös tuntua Becalta aiemmin aamulla kuultu ehdotus: "Tee kannullinen hyvää hedelmäsmoothieta ja kato teeveetä." Ja tässä sitä nyt ollaan, tietokoneen ääressä tosin, vieressä puolityhjä marjasmoothielasi ja toisessa välilehdessä youtube.

Tarkemmin ajatellen, voisin ehkä jatkossa skipata bussimatkan osuuden kotimatkasta - ainakin jos ei ole kiire. Eikä minulla yleensä olekaan, ja kävely oli tosiaan ihan mukavaa kun pääsi rytmiin. Ensi kerralla päätän tosin jo aiemmin kävelystä jotta osaan valita jotkin paremmat kengät kuin converseni ja muistaa ottaa kuulokkeet mukaan. Vaikkei se musiikki ohikulkijoita haittaakaan, pidän silti mieluiten musiikkini itselläni.

~ Em

p.s. pahoittelen taas kerran postaushiljaisuuttani! Lupaan ja vannon ihan oikeasti alkaa aktiivisemmaksi - suunnitteilla olisi laittaa tänne muunmuassa valokuvauskurssin tuotoksia ja kuviskerhossa loihdittuja piirroksia!