Revontulet tanssivat taivaita pitkin ja jossain kaukana ulvoo susi. Askeleeni jättävät selkeät jäljet vastasataneeseen lumeen. Pakkanen on melkein sietämätön enkä muista koskaan nähneeni yhtä kirkkaita tähtiä. Revontulet tanssivat kuin lieskat taivaalla ja minä jatkan matkaani. Tunturin huipulla häämöttää valo. Kotini lämpö. On melkein joulu.
​- Becca -

Takkatulen lämpö leviää huoneeseen ja nappaan pöydältä piparin. Kuusen tuoksu leijuu hentona ilmassa. Painan käteni ikkunaan ja sormieni lämpö sulattaa ruutuun kasvaneet huurreruusut.
Pimeässä loistaa lyhdyn hento valo.
Täällä on turvallista. Täällä onni yltää sydämeen.
​- Becca -

Joulukortin kuvassa poro ja tonttu
hymyt jähmettyneinä kasvoilleen
takana tiedän olevan nimiä
kirjoitettuna kauniilla kaunolla.
Tavanomainen, kuva ei saa huomiotani.
Kunnes luulen nähneeni tontun iskevän silmää.
Keneltä se kortti siis olikaan?
- Becca -

Kuuluu suhahdus kun tulitikku sytytetään.
Pian tuli siirtyy pieneen punaiseen kynttilään,
joka jää palamaan ikkunalaudalle.
Ulos näkyy sen pieni, mutta kotoisuutta,
lämpöä ja turvaa viestivä liekki, joka kutsuu sisään.
Tahtoisitko viettää joulun kanssamme?
- Em -

Eikö se olekin se paras fiilis?
Kun joulukuisena päivänä saapuu kotiin kylmissään,
mutta muistaa, että viikonlopusta on vielä pipareita jäljellä,
että jääkaapissa on vielä glögiä, ja saa vetää jalkaansa lämpimät villasukat.
Saa uppoutua nojatuolin nurkkaan kuuman juotavan ja piparkakun kanssa
uppoutua sen lempikirjan maailmaan ja unohtaa kaiken muun,
piparia mutustaen ja glögiä siemaillen, joulutunnelmasta nauttien.

Hyvää odotusta, puolessavälissä ollaan!
Becca & Em